Blogi

Lue ajankohtaisia kuulumisia blogistamme

  • 06.12.2016
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2017

    Verohallinto on antanut päätöksen (dnro A177/200/2016) verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017.

    Verohallinnon antaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017 löydät kokonaisuudessaan tääl.

    Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät vuonna 2017 ovat:

    Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
    Auto 0,41 euroa kilometriltä
    Moottorivene, enintään 50 hv 0,73 euroa kilometriltä
    Moottorivene, yli 50 hv 1,06 euroa kilometriltä
    Moottorikelkka 1,01 euroa kilometriltä
    Mönkijä 0,95 euroa kilometriltä
    Moottoripyörä 0,32 euroa kilometriltä
    Mopo 0,17 euroa kilometriltä
    Muu kulkuneuvo 0,10 euroa kilometriltä

    Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 0,10 euroa kilometriltä.

    Työmatkan kestoajasta riippuen kotimaan päivärahan enimmäismäärät vuonna 2017 ovat:

    Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
    yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 euroa
    yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 41,00 euroa

    Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä esitetyn mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

    Ulkomaanpäivärahat on esitetty Verohallinnon antamassa päätöksessa maa tai aluekohtaisesti.

    Ateriakorvauksen määrä vuonna 2017 on 10,25 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.

    Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,50 euroa.

    Lue lisää
  • 22.04.2016
    Tilitoimistoalan tulevaisuuden näkymiä

    Taustaa

    Lappeenrannan teknillinen yliopisto toteutti yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa haastattelututkimuksen helmi-maaliskuussa 2015. Haastatteluja tehtiin yhteensä 21 kappaletta. Haastateltavien ikä oli välillä 37-61 ja heistä naisia oli 10 ja miehiä 11. Haastateltavat edustivat 1-4 henkilöä, 5-9 henkilöä sekä yli 10 henkilöä työllistäviä tilitoimistoja. Haastatteluun osallistuneilla tilitoimistoilla oli yhteensä noin 5 600 asiakasta ja toimistojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 27,3 miljoonaa euroa.

    Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tilitoimistoalan tulevaisuuden kuvaa; muutoksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Haastatteluissa yhtenä keskeisenä teemana oli mm. digitalisaation tuomat haasteet tulevaisuuden liiketoiminnalle sekä asiakkaiden nopeasti muuttuvat tarpeet uudenlaisista taloushallinnon palveluista.

    Havaintoja haastattelusta

    Haastattelujen perusteella yksi keskeisimpiä kehitystrendejä toimialalla on polarisoituminen eli toimistojen kokoerojen kasvaminen sekä toimialan keskittyminen. Haastateltavien mielestä myös pienillä toimijoilla on tilaa toimialalla tulevaisuudessakin, koska pienten toimistojen asiakkaat koostuvat pitkälti ammatin- ja liikkeenharjoittajista, järjestöistä sekä asunto-osakeyhtiöistä, joiden toimintaan sähköisen taloushallinnon vaikutukset ovat vielä varsin vähäiset.

    Monet tilitoimistot profiloituvat pitkälti olemassa olevan asiakaskuntansa tarpeiden mukaisesti. Kasvuhaluiset tilitoimistoyritykset pyrkivät saamaan uutta asiakaskuntaa tarjoamalla esimerkiksi sähköisen taloushallinnon palveluita mahdollisimman laajasti ja asiakkaiden kannalta kustannustehokkaasti. Keskittyminen vain tiettyihin toimialoihin ei noussut esille haastatteluissa. Tilitoimistoissa on kyllä toimialakohtaista erikoisosaamista, mutta vahvaa asiakassegmentointia asiakashankinnassa toimialoittain ei ollut havaittavissa.

    Kilpailu tilitoimistoalalla on alueellisesti vaihtelevaa ja toimistot pyrkivät kehittämään ja uudistamaan palveluitaan lähinnä olemassa olevien asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Ketjuuntumisen lisääntyminen oli selkeästi haastatteluissa havaittavissa ja sen uskottiin tuovan kannattavuusetuja.

    Käytännön työtehtävien muutoksen osalta haastateltavat olivat vahvasti sitä mieltä, että lähitulevaisuudessa peruskirjanpito tulee muuttumaan yksinkertaisemmaksi. Visionääriset tilitoimistoyrittäjät ovat kehittäneet uusia tuotteita ja palveluita alalle, joita myydään toisille tilitoimistoille. Haastateltavat näkevät, että digitaalinen taloushallinto ei ole niinkään kiinni tilitoimistoyrityksen koosta vaan lähinnä tilitoimiston asiakaskunnasta. Tilitoimistot pyrkivät koosta huolimatta tarjoamaan asiakkaillensa heidän toimintansa kannalta hyödyllisimmät ja parhaat palvelut.

    Kilpailun kiristyessä haasteena nähtiin, että miten jatkossa pystytään palvelemaan asiakkaita kustannustehokkaasti tinkimättä palvelun laadusta.

    Kokonaisuudessa uhkakuvana ei nähty työn katoaminen, vaan enemmänkin uhkana on se, mistä saadaan alalle riittävän pätevää henkilökuntaa. Tulevaisuuden tilitoimistoalalla tarvitaankin uudenlaisia osaajia, jotka ymmärtävät digitalouden lainalaisuudet sekä alan substanssiosaamisen.

    Lopuksi

    Lopulta asiakas hyötyy aina eniten kilpailun kiristyessä. Asiakkaan kirjanpito tehdään yhä edullisemmin, nopeammin ja laadukkaammin. Nykyiset taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat rutiinitöiden automatisoinnin ja tilitoimiston rooli muuttuu yhä enemmän konsultoivaksi.

    Tilitoimistojen kilpailuttaminen ja toimiston vaihtaminen on entistä helpompaa asiakkaalle ja kirjanpitäjä on ennen kaikkea asiakaspalvelija tuoden lisäarvoa yrittäjälle. Perinteinen kuva nutturapäisestä, kuivasta kirjanpitäjästä ja pelokkaasta asiakkaasta on jo historiaa.

    Lue lisää
  • 14.04.2016
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2016

    Verohallinto on antanut päätöksen (dnro A175/200/2015) verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016.

    Verohallinnon antaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 löydät kokonaisuudessaan täältä.

    Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät vuonna 2016 ovat:

    Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
    Auto 0,43 euroa kilometriltä
    Moottorivene, enintään 50 hv 0,74 euroa kilometriltä
    Moottorivene, yli 50 hv 1,08 euroa kilometriltä
    Moottorikelkka 1,02 euroa kilometriltä
    Mönkijä 0,96 euroa kilometriltä
    Moottoripyörä 0,32 euroa kilometriltä
    Mopo 0,17 euroa kilometriltä
    Muu kulkuneuvo 0,10 euroa kilometriltä

    Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 0,11 euroa kilometriltä.

    Työmatkan kestoajasta riippuen kotimaan päivärahan enimmäismäärät vuonna 2016 ovat:

    Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
    yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 euroa
    yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 euroa

    Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä esitetyn mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

    Ulkomaanpäivärahat on esitetty Verohallinnon antamassa päätöksessa maa tai aluekohtaisesti.

    Ateriakorvauksen määrä vuonna 2016 on 10,00 euroa.

    Lue lisää
  • 18.02.2015
    Arvonlisäveron alarajahuojennukseen ehdotettu muutosta

    Hallitus on esittänyt (He 363/2014), että arvonlisäverolain liikevaihtoon perustuvaa verovelvollisuuden alarajaa nostettaisiin 8.500 eurosta 10.000 euroon. Lisäksi verovelvollisuuden alarajaan liittyvän osittaisen veronhuojennuksen yläraja nostettaisiin 22.500 eurosta 30.000 euroon.

    Esityksen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että pienyritykset voisivat saada tilitettyjä arvonlisäveroja osittain takaisin aina yrityksen liikevaihdon jäädessä alle 30.000 euron.

    Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2016 alusta. Verovelvollisuuden alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen ylärajan korotusta sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen.

    Jos tilikausi on alkanut ennen lain voimaantuloa, siihen sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Aikaisempia rajoja sovellettaisiin siten myös lain voimaan tullessa kesken olevan tilikauden vuodelle 2016 kuuluvaan osaan.

    Lue lisää
  • 02.01.2015
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2015

    Verohallinto on antanut päätöksen (dnro A202/200/2014) verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2015.

    Verohallinnon antamaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2015 löydät kokonaisuudessaan täältä.

    Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät vuonna 2015 ovat:

    Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
    Auto 0,44 euroa kilometriltä
    Moottorivene, enintään 50 hv 0,78 euroa kilometriltä
    Moottorivene, yli 50 hv 1,14 euroa kilometriltä
    Moottorikelkka 1,06 euroa kilometriltä
    Mönkijä 1,00 euroa kilometriltä
    Moottoripyörä 0,33 euroa kilometriltä
    Mopo 0,17 euroa kilometriltä
    Muu kulkuneuvo 0,10 euroa kilometriltä

    Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 0,12 euroa kilometriltä.

    Työmatkan kestoajasta riippuen kotimaan päivärahan enimmäismäärät vuonna 2015 ovat:

    Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
    yli 6 tuntia (osapäiväraha) 18,00 euroa
    yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 euroa

    Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä esitetyn mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

    Ulkomaanpäivärahat on esitetty Verohallinnon antamassa päätöksessa maa tai aluekohtaisesti.

    Ateriakorvauksen määrä vuonna 2015 on 10,00 euroa.

    Lue lisää

Ajankohtaista

  • 06.12.2016
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2017

    Verohallinto on antanut päätöksen (dnro A177/200/2016) verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017.

    Verohallinnon antaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017 löydät kokonaisuudessaan tääl.

    Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät vuonna 2017 ovat:

    Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
    Auto 0,41 euroa kilometriltä
    Moottorivene, enintään 50 hv 0,73 euroa kilometriltä
    Moottorivene, yli 50 hv 1,06 euroa kilometriltä
    Moottorikelkka 1,01 euroa kilometriltä
    Mönkijä 0,95 euroa kilometriltä
    Moottoripyörä 0,32 euroa kilometriltä
    Mopo 0,17 euroa kilometriltä
    Muu kulkuneuvo 0,10 euroa kilometriltä

    Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 0,10 euroa kilometriltä.

    Työmatkan kestoajasta riippuen kotimaan päivärahan enimmäismäärät vuonna 2017 ovat:

    Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
    yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 euroa
    yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 41,00 euroa

    Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä esitetyn mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

    Ulkomaanpäivärahat on esitetty Verohallinnon antamassa päätöksessa maa tai aluekohtaisesti.

    Ateriakorvauksen määrä vuonna 2017 on 10,25 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.

    Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,50 euroa.

    Lue lisää
  • 14.04.2016
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2016

    Verohallinto on antanut päätöksen (dnro A175/200/2015) verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016.

    Verohallinnon antaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 löydät kokonaisuudessaan täältä.

    Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät vuonna 2016 ovat:

    Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
    Auto 0,43 euroa kilometriltä
    Moottorivene, enintään 50 hv 0,74 euroa kilometriltä
    Moottorivene, yli 50 hv 1,08 euroa kilometriltä
    Moottorikelkka 1,02 euroa kilometriltä
    Mönkijä 0,96 euroa kilometriltä
    Moottoripyörä 0,32 euroa kilometriltä
    Mopo 0,17 euroa kilometriltä
    Muu kulkuneuvo 0,10 euroa kilometriltä

    Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 0,11 euroa kilometriltä.

    Työmatkan kestoajasta riippuen kotimaan päivärahan enimmäismäärät vuonna 2016 ovat:

    Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
    yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 euroa
    yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 euroa

    Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä esitetyn mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

    Ulkomaanpäivärahat on esitetty Verohallinnon antamassa päätöksessa maa tai aluekohtaisesti.

    Ateriakorvauksen määrä vuonna 2016 on 10,00 euroa.

    Lue lisää
  • 18.02.2015
    Arvonlisäveron alarajahuojennukseen ehdotettu muutosta

    Hallitus on esittänyt (He 363/2014), että arvonlisäverolain liikevaihtoon perustuvaa verovelvollisuuden alarajaa nostettaisiin 8.500 eurosta 10.000 euroon. Lisäksi verovelvollisuuden alarajaan liittyvän osittaisen veronhuojennuksen yläraja nostettaisiin 22.500 eurosta 30.000 euroon.

    Esityksen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että pienyritykset voisivat saada tilitettyjä arvonlisäveroja osittain takaisin aina yrityksen liikevaihdon jäädessä alle 30.000 euron.

    Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2016 alusta. Verovelvollisuuden alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen ylärajan korotusta sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen.

    Jos tilikausi on alkanut ennen lain voimaantuloa, siihen sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Aikaisempia rajoja sovellettaisiin siten myös lain voimaan tullessa kesken olevan tilikauden vuodelle 2016 kuuluvaan osaan.

    Lue lisää
  • 02.01.2015
    Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2015

    Verohallinto on antanut päätöksen (dnro A202/200/2014) verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2015.

    Verohallinnon antamaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2015 löydät kokonaisuudessaan täältä.

    Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät vuonna 2015 ovat:

    Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
    Auto 0,44 euroa kilometriltä
    Moottorivene, enintään 50 hv 0,78 euroa kilometriltä
    Moottorivene, yli 50 hv 1,14 euroa kilometriltä
    Moottorikelkka 1,06 euroa kilometriltä
    Mönkijä 1,00 euroa kilometriltä
    Moottoripyörä 0,33 euroa kilometriltä
    Mopo 0,17 euroa kilometriltä
    Muu kulkuneuvo 0,10 euroa kilometriltä

    Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 0,12 euroa kilometriltä.

    Työmatkan kestoajasta riippuen kotimaan päivärahan enimmäismäärät vuonna 2015 ovat:

    Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
    yli 6 tuntia (osapäiväraha) 18,00 euroa
    yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 euroa

    Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä esitetyn mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

    Ulkomaanpäivärahat on esitetty Verohallinnon antamassa päätöksessa maa tai aluekohtaisesti.

    Ateriakorvauksen määrä vuonna 2015 on 10,00 euroa.

    Lue lisää
  • 27.09.2014
    Tuloverotuksen muutoksia 2015

    Hallitus on esittänyt eduskunnalle ehdotuksen koskien eräitä verolakeja.

    Ansiotulojen tuloveroasteikko

    Hallituksen esityksen mukaisesti ansiotulojen verotusta kiristettäisiin laskemalla valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan euromääräinen raja 100 000 eurosta 90 000 euroon. Kyseisen tuloluokan voimassaoloa jatkettaisiin vuoteen 2018 saakka.

    Myös kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtäisiin inflaatiotarkistus korottamalla asteikon tulorajoja noin 1,5 prosentilla.

    Ehdotettu ansiotulojen valtion tuloveroasteikko vuodelle 2015

    Verotettava ansiotulo, EUR Vero alarajan kohdalla, EUR Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
    16 500 - 24 700 8,00 6,5
    24 700 - 40 300 541,00 17,5
    40 300 - 71 400 3 271,00 21,5
    71 400 - 90 000 9 957,50 29,75
    90 000 - 15 491,00 31,75

    Asuntolainan korkovähennys

    Asuntolainan korkovähennystä on tarkoitus alentaa siten, että asuntolainan korkokuluista enää 65 prosenttia olisi vähennyskelpoisia vuonna 2015.

    Pääomatulovero

    Ehdotuksen mukaan myös pääomatuloverotusta kiristettäisiin alentamalla ylemmän verokannan alarajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon. Verokantojen osalta muutosta esitetään ylempään verokantaan, jota nostettaisiin 32 prosentista 33 prosenttiin. Pääomatulojen alempaan verokantaan ei tulisi muutoksia, vaan verokanta olisi edelleen 30 prosenttia.

    Yhteisövero

    Yhteisöverokantaan ei ehdotuksen mukaan tultaisi tekemään muutoksia, vaan verokanta tulisi olemaan tulevana vuonna vuoden 2014 tapaan 20 prosenttia.

    Edustusmenojen vähennyskelpoisuus

    Edustusmenojen osittainen vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa palautettaisiin. Ennen vuotta 2014 tuloverotuksessa oli mahdollista vähentää 50 prosenttia edustusmenoista, mutta vuonna 2014 edustusmenot olivat kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia. Hallitus on esittänyt, että vuoden 2015 alusta lähtien edustusmenoista 50 prosenttia olisi jälleen vähennettävissä tuloverotuksessa.

    Arvonlisäverotuksen osalta edustusmenot olisivat edelleen täysin vähennyskelvottomia.

    Elokuvatuottajalle myönnetty tuotantotuki

    Hallitus on ehdottanut elokuvatuottajien tuotantotuen verovapautta poistettavaksi. Tämän seurauksena valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuotantotuki olisi jatkossa muihin elinkeinotoiminnan tuloihin rinnastettavissa, jolloin tuki olisi kokonaisuudessaan veronalaista tuloa.

    Lue lisää
  • 07.09.2014
    Edustusmenojen vähennyskelpoisuus vuonna 2015

    Ennen vuotta 2014 yrityksien edustusmenot olivat arvonlisäverotuksessa kokonaan vähennyskelvottomia, mutta tuloverotuksessa kyseisistä menoista 50 prosenttia katsottiin vähennyskelpoisiksi elinkeinotoiminnan kuluiksi.

    Vuoden 2014 alusta yrityksien edustusmenojen verotusta kiristettiin siten, että edustusmenot ovat sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa kokonaan vähennyskelvottomia.

    Hallituksen budjettiesityksen mukaan yrityksien edustusmenojen verotusta tullaan keventämään siten, että 50 prosentin vähennysoikeus tuloverotuksessa palautetaan vuoden 2015 alusta lähtien.

    Lue lisää
  • 25.08.2014
    Tilitehtaan Facebook-sivut avattu!

    Tilitehtaan Facebook-sivut on avattu. 

    Tutustu ja tykkää Facebook-sivuistamme osoitteessa:

    https://www.facebook.com/tilitehdas

    Lue lisää
  • 10.07.2014
    Tilitehtaan uudet sivut avattu!

    Toiminnan kehityksen myötä Tilitehtaan internet sivut päivitettiin vastaamaan yrityksen yleisilmettä.

    Toivotamme kaikille hyvää kesää ja mukavia lukuhetkiä :)

    Lue lisää

Artikkelit

  • 22.04.2016
    Tilitoimistoalan tulevaisuuden näkymiä

    Taustaa

    Lappeenrannan teknillinen yliopisto toteutti yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa haastattelututkimuksen helmi-maaliskuussa 2015. Haastatteluja tehtiin yhteensä 21 kappaletta. Haastateltavien ikä oli välillä 37-61 ja heistä naisia oli 10 ja miehiä 11. Haastateltavat edustivat 1-4 henkilöä, 5-9 henkilöä sekä yli 10 henkilöä työllistäviä tilitoimistoja. Haastatteluun osallistuneilla tilitoimistoilla oli yhteensä noin 5 600 asiakasta ja toimistojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 27,3 miljoonaa euroa.

    Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tilitoimistoalan tulevaisuuden kuvaa; muutoksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Haastatteluissa yhtenä keskeisenä teemana oli mm. digitalisaation tuomat haasteet tulevaisuuden liiketoiminnalle sekä asiakkaiden nopeasti muuttuvat tarpeet uudenlaisista taloushallinnon palveluista.

    Havaintoja haastattelusta

    Haastattelujen perusteella yksi keskeisimpiä kehitystrendejä toimialalla on polarisoituminen eli toimistojen kokoerojen kasvaminen sekä toimialan keskittyminen. Haastateltavien mielestä myös pienillä toimijoilla on tilaa toimialalla tulevaisuudessakin, koska pienten toimistojen asiakkaat koostuvat pitkälti ammatin- ja liikkeenharjoittajista, järjestöistä sekä asunto-osakeyhtiöistä, joiden toimintaan sähköisen taloushallinnon vaikutukset ovat vielä varsin vähäiset.

    Monet tilitoimistot profiloituvat pitkälti olemassa olevan asiakaskuntansa tarpeiden mukaisesti. Kasvuhaluiset tilitoimistoyritykset pyrkivät saamaan uutta asiakaskuntaa tarjoamalla esimerkiksi sähköisen taloushallinnon palveluita mahdollisimman laajasti ja asiakkaiden kannalta kustannustehokkaasti. Keskittyminen vain tiettyihin toimialoihin ei noussut esille haastatteluissa. Tilitoimistoissa on kyllä toimialakohtaista erikoisosaamista, mutta vahvaa asiakassegmentointia asiakashankinnassa toimialoittain ei ollut havaittavissa.

    Kilpailu tilitoimistoalalla on alueellisesti vaihtelevaa ja toimistot pyrkivät kehittämään ja uudistamaan palveluitaan lähinnä olemassa olevien asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Ketjuuntumisen lisääntyminen oli selkeästi haastatteluissa havaittavissa ja sen uskottiin tuovan kannattavuusetuja.

    Käytännön työtehtävien muutoksen osalta haastateltavat olivat vahvasti sitä mieltä, että lähitulevaisuudessa peruskirjanpito tulee muuttumaan yksinkertaisemmaksi. Visionääriset tilitoimistoyrittäjät ovat kehittäneet uusia tuotteita ja palveluita alalle, joita myydään toisille tilitoimistoille. Haastateltavat näkevät, että digitaalinen taloushallinto ei ole niinkään kiinni tilitoimistoyrityksen koosta vaan lähinnä tilitoimiston asiakaskunnasta. Tilitoimistot pyrkivät koosta huolimatta tarjoamaan asiakkaillensa heidän toimintansa kannalta hyödyllisimmät ja parhaat palvelut.

    Kilpailun kiristyessä haasteena nähtiin, että miten jatkossa pystytään palvelemaan asiakkaita kustannustehokkaasti tinkimättä palvelun laadusta.

    Kokonaisuudessa uhkakuvana ei nähty työn katoaminen, vaan enemmänkin uhkana on se, mistä saadaan alalle riittävän pätevää henkilökuntaa. Tulevaisuuden tilitoimistoalalla tarvitaankin uudenlaisia osaajia, jotka ymmärtävät digitalouden lainalaisuudet sekä alan substanssiosaamisen.

    Lopuksi

    Lopulta asiakas hyötyy aina eniten kilpailun kiristyessä. Asiakkaan kirjanpito tehdään yhä edullisemmin, nopeammin ja laadukkaammin. Nykyiset taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat rutiinitöiden automatisoinnin ja tilitoimiston rooli muuttuu yhä enemmän konsultoivaksi.

    Tilitoimistojen kilpailuttaminen ja toimiston vaihtaminen on entistä helpompaa asiakkaalle ja kirjanpitäjä on ennen kaikkea asiakaspalvelija tuoden lisäarvoa yrittäjälle. Perinteinen kuva nutturapäisestä, kuivasta kirjanpitäjästä ja pelokkaasta asiakkaasta on jo historiaa.

    Lue lisää
  • 29.08.2014
    Kuka pelkää nukkuvaa verokarhua?

    Faktaa vai fiktiota?

    Verotus – tuo sana nostattaa meissä kaikissa monia tuntemuksia. Vaikka verovaroilla rahoitetaan monia hyödyllisiä palveluita, suhtaudutaan verotukseen kuitenkin usein hyvin negatiivisesti. Internetin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa käydään nykyisin paljon kiivaita keskusteluja verotuksesta ja erityisesti keskusteluja verojen minimoimisesta.

    Tietoa on siis nykyisin tarjolla todella paljon, mutta valitettavasti myös tiedon laatu vaihtelee hyvin suuresti. Aktiivisien keskustelujen seurauksena internet onkin täyttynyt mitä erikoisemmilla ”verovinkeillä”. Tiedon hankinnan yhteydessä turhan usein lukijalta saattaa unohtua kriittinen suhtautuminen luettuun tekstiin, jonka seurauksena fiktiot mahdollisesti muuttuvat lukijan silmissä hyvinkin nopeasti kiistattomiksi faktoiksi.

    Muuttuvatko fiktiot sitten todella faktoiksi, kun verotus on toimitettu ja maksuun määrätyt verot on suoritettu? Tarkoittaako, että tietty kulu on vähennyskelpoinen tai jokin menettely sallittu, jos siihen ei ole puututtu verotuksen toimittamisen yhteydessä? Näin moni saattaa ajatella, koska välillä verokarhu nukkuu ja siksi virheelliset menetelmät jäävät huomaamatta, mutta mitä tapahtuu, kun verokarhu sattuu heräämään?

    Tämän kirjoituksen tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä kriittisestä tiedonhankinnasta sekä tuoda uudenlaista näkemystä tilitoimiston roolista yrityksen yhteistyökumppanina, mutta erityisesti tämän tekstin tarkoituksena on tarjota informaatiota siitä, että minkälaisiin seuraamuksiin virheelliseen tietoon nojautuminen saattaa johtaa.

    Verotuksen toimittaminen pähkinänkuoressa

    Verovelvolliset – yritykset ja yksityishenkilöt - ovat lain mukaan velvollisia ilmoittamaan veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot.

    Verotus on pääsääntöisesti massamenettelyä, jonka vuoksi verotuksen toimittamisessa lähdetään siitä olettamasta, että verovelvollisen ilmoittamat tiedot ovat oikein ja tämän vuoksi verotus toimitetaan usein annetun veroilmoituksen perusteella.

    Mikäli verovelvollinen laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa eli antaa esimerkiksi virheellistä tietoa vähennyksiin oikeuttavista kuluistaan, voidaan verotus oikaista verovelvollisen vahingoksi viisi vuotta verotuksen päättymisen jälkeen. Esimerkiksi vuoden 2013 verotus päättyy vuonna 2014, jonka vuoksi vuoden 2013 verotusta voidaan oikaista verovelvollisen vahingoksi aina vuoden 2019 loppuun saakka.

    Mikäli verovelvollisen virheellinen toiminta täyttää verorikoksen tunnusmerkit, vanhenee verorikos usein vielä myöhemmin kuin edellä mainittu oikeus oikaista verotus verovelvollisen vahingoksi.

    Koska veronsaajalla ei ole resursseja tarkistaa jokaisen veroilmoituksen tietojen oikeellisuutta sekä muistetaan, että verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan veroilmoituksellaan vain verotuksessa vähennyskelpoiset kulut sekä veronalaiset tulonsa, vastaa verovelvollinen hyvin pitkälti siitä, että veroilmoituksella annetut tiedot ovat oikein.

    Mikäli annettu veroilmoitus on virheellinen ja verotus toimitetaan tämän virheellisen veroilmoituksen mukaisesti, muodostuu virheellisestä tiedosta verovelvolliselle veroriski, joka saattaa realisoitua vasta myöhemmin.

    Veroriski verovelvollisen taakkana

    Seuraavaksi käsittelen yritystoimintaan liittyvää veroriskiä, koska yritystoimintaan liittyy aina jossain määrin veroriski. Veroriskillä tarkoitan verotuksen negatiivisia vaikutuksia yrityksen ja mahdollisesti myös osakkaan tai työntekijän talouteen.

    Veroriski voi realisoitua välittömästi siten, että yritys ei ole esimerkiksi hyödyntänyt kaikkia lain sallimia vähennysoikeuksia, jolloin yritykselle on määrätty maksuunpantavaksi liikaa veroja. Tämän kaltaisen veroriskin realisoituminen saattaa yritykseltä jäädä kokonaan tiedostamatta.

    Päinvastainen veroriski, joka on olennaisempi tämän kirjoituksen näkökulmasta, muodostuu tilanteessa, jossa yritykselle maksuunpantavaksi määrätyt verot ovat muodostuneet liian pieniksi verovelvollisen antaman virheellisen ilmoituksen johdosta. Moni saattaa ajatella, että tämä on vain positiivinen asia, mutta tämä veroriskin tyyppi on usein paljon haitallisempi yritykselle, koska harva yritys varautuu tämän riskin realisoitumiseen eli maksamatta jääneiden verojen ja niihin liittyvien sanktioiden maksamiseen jälkikäteen.

    Miksi yritystoimintaan sitten liittyy aina veroriski? Tämä johtuu siitä, että muun muassa yritystoiminnan monimuotoisuus on johtanut siihen, että useat verolait on kirjoitettu siten, että niihin on jäänyt jossain määrin tulkinnan varaa. Verotuksen on aina perustuttava lakiin, jonka vuoksi kaikkia verolakeja ei ole pystytty säätämään siten, että niitä voitaisiin soveltaa vain tiettyihin tarkoin määriteltyihin tapauksiin. Tämän vuoksi lain tulkinnallisuus, mutta myös puhtaat inhimilliset erehdykset muodostavat aina jossain määrin veroriskin.

    Koska yritystoimintaan liittyy aina veroriski, tulisi jokaisen yrityksen sekä myös muiden verovelvollisien kiinnittää huomiota siihen, että veroriskin määrä ei pääsisi tarpeettomasti kasvamaan. Valitettavan usein yritykset saattavat kuitenkin kantaa tietämättään suurtakin veroriskiä virheellisen informaation johdosta.

    Veroriskin realisoitumisesta lyhyesti

    Mitä veroriskin realisoituminen sitten käytännössä tarkoittaa? Usein edellä esitetty veroriski realisoituu verotarkastuksen yhteydessä, mutta riski saattaa myös realisoitua esimerkiksi Verohallinnon lähettämän selvityspyynnön seurauksena.

    Koska verotusta voidaan oikaista verovelvollisen vahingoksi viisi vuotta verotuksen päättymisen jälkeen, kohdistuvat verotustarkastukset yleensä useampaan kuin yhteen verovuoteen.

    Mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan virheitä, joiden perusteella veroja on jäänyt maksuunpanematta, voidaan maksamatta jääneet verot määrätä maksettavaksi jälkikäteen. Pahimmillaan virheellinen menettely on ollut toistuvaa ja jatkunut useita vuosia, jolloin veroriski eli jälkikäteen maksettavaksi määrättyjen verojen määrä on saattanut kasvaa hyvinkin suureksi. Mikäli virheellinen menettely on kuitenkin ollut pienimuotoista sekä selkeästi tahatonta, saattaa verovelvollinen selvitä pelkällä huomautuksella.

    Maksuunpantavien verojen lisäksi verottaja voi määrätä veronkorotuksen, joka on sanktioluontoinen ”könttäsumma” sekä veronlisäyksen, joka vastaa perimättä jääneiden verojen korkoa. Mikäli virheellinen menettely täyttää verorikoksen tunnusmerkit, ovat sanktiot usein vielä kovemmat. Esimerkiksi törkeästä veropetoksesta voidaan määrätä enimmillään neljä vuotta vankeutta.

    Tärkeätä on myös huomata, että verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi sekä tähän liittyvät sanktiot eivät välttämättä kohdistu pelkästään yritykseen vaan verotusta voidaan myös oikaista esimerkiksi osakkaan tai yrityksen työntekijän vahingoksi. Mikäli yritys on esimerkiksi maksanut työntekijän henkilökohtaisia menoja, määrätään työntekijälle näistä yrityksen korvaamista menoista verot maksettavaksi.

    Verotuksen oikaisu aiheuttaa usein myös oikaisuja yrityksen kirjanpitoon sekä lisäksi prosessin aikana saatetaan joutua turvautumaan asiantuntijaan, jonka vuoksi maksuunpantujen verojen ja sanktioiden lisäksi yritykselle saattaa oikaisusta aiheutua vielä muita ylimääräisiä taloudellisia rasitteita.

    Tilitoimiston rooli palveluntarjoajana

    Mikä tilitoimiston rooli on sitten tässä kokonaisuudessa? Itse näen, että tilitoimiston rooli on toimia ikään kuin asiakkaidensa edunvalvojana. Kaikkien asiakkaiden jokaista liikettä tilitoimistokaan ei pysty valvomaan, mutta hyvä tilitoimisto pystyy proaktiivisuudellaan vaikuttamaan positiivisesti yrityksen veroriskin hallintaan. Se miten hyvin tilitoimisto tässä roolissa onnistuu riippuu myös pitkälti siitä, että miten asiakas omilla toimillaan edesauttaa tilitoimiston ja asiakkaan välistä yhteistyötä.

    Monista keskusteluista olen myös saanut sellaisen käsityksen, että osa tilitoimistojen asiakkaista ajattelee, että kirjanpitäjä voi tehdä päätöksen esimerkiksi siitä, että mitä verotuksessa voidaan vähentää ja mitä ei. Tämän vuoksi hyvänä kirjanpitäjänä on saatettu nähdä sellainen kirjanpitäjä, joka ei sano mistään mitään vaikkakin tämän kaltainen kirjanpitäjä todellisuudessa kasvattaa yrityksen veroriskiä.

    Kiistaton fakta kuitenkin on, että laki määrittelee sen, mitä voidaan verotuksessa vähentää eikä kirjanpitäjä. Mikäli kirjanpitäjä on yhtä mieltä ja laki sanoo jotain päinvastaista, ei ole epäilystäkään siitä, että minkä mukaan asia tullaan ratkaisemaan. Kirjanpitäjä ei siis toimi miltään osin verotuksen päättävänä elimenä vaan kirjanpitäjän tehtävänä on tulkita lakia mahdollisimman hyvin asiakkaan etu huomioiden.

    Lopuksi

    Kirjoituksen tarkoituksena ei ole pelotella ketään vaan kirjoituksen tarkoituksena on tarjota yksinkertaisessa muodossa tietoa verotuksen toimittamisesta, mitä seuraamuksia virheellinen menettely saattaa aiheuttaa sekä tuoda mahdollisesti uudenlaista näkemystä tilitoimiston roolista yrityksen yhteistyökumppanina. Toivottavasti pystyin samalla myös oikaisemaan muutamia fiktioita, joita on saatettu pitää kiistattomina faktoina ☺

    Mikäli saamasi verovinkki tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, suosittelen suhtautumaan siihen kriittisesti, koska valitettavan usein asia on juuri näin – se on liian hyvää ollakseen totta.

    Onko nukkuvaa verokarhua sitten syytä pelätä? Mikäli yrityksen asiat ovat hyvin hoidettu, on yrityksen veroriski hyvin maltillinen ja tämän vuoksi verokarhun heräämistä ei tarvitse turhaan pelätä.

    Lue lisää

Tietopankki